KMT on taas tehty. Siinä riittää ihmettelemistä. Aikakauslehdillä lukijämäärät tutkimuksen mukaan putoavat, ja toisaalta taas sanomalahdet ovat pitäneet kohtuullisesti pintansa. Mitähän tämä taas sitten kertoo meistä ihmisistä? Oma ja pyhästi henkilökohtainen ajatukseni näistä tuloksista on seuraava:
Sanomalehdillä on merkittävä yhteisöllinen merkitys. Ne kertovat alueen uutisia ja taustoittavat niitä. Ja yleensä ne ovat hoitaneet hommansa hyvin. Levikkimarkkinointi ja median muoto toimivat, varsinkin siinä kohderyhmässä joka on syntynyt 50-luvulla tai aiemmin. Nuoremmista en menisi niin takuuseen. Sanomalehtien haasteet ovat edessä. Ne eivät voi jäädä vain odottamaan. Uskon, että aika monet ovat jo liikkeellä, koska niiden on vastattava digitalisoitumisen haasteisiin seuraavien vuosien aikana. Aivan pakosta.

Toisin on aikakauslehtien laita. Jos lehdellä ei ole hyvää monimediakonseptia, se on jo nyt vaikeuksissa. Ja jos ei ole jo nyt, niin kohta on. Otetaan esimerkki: Jos pitää ruuanlaitosta, niin netti pursuaa reseptejä. Tai kuten Kari Haakana oikein pohti naistenlehtien tilannetta, se on surkea. Naistenlehdille verkko on tuntuu olevan musta aukko. Sisältöpolitikkaa tai ansaintalogiikkaa ei kukaan ole pohtinut.Kohderyhmä kyllä on olemassa, sillä naiset ovat tämän ”WEB 2,0:n” vetureita.  Siinä voisi muutaman naistenlehden toimittaja ja pomo oikeasti ruveta miettimään, mitä pitäisi tehdä.

Meille Perheeseen  tulee aika monta aikakauslehteä.  Ja oikeasti kaipaisin niille kaikille kunnollisia verkkopalveluita. Lukuunottamatta Aku Ankkaa ja Roope-Setä pokkareita.  Sellaisia joihin minäkin voisin osallistua ja joissa olisi jotakin lisää, mitä lehtee ei saa mahtumaan. Ja minulla voisi olla pari vinkkiä miten nissä palveluissa saataisiin euro pyörimään.