Yhteisöllinen paikallispalvelu pk-yrityksille tuo uuden ansaintamallin alueellisille mediayrityksille

  • Edut pk-yrityksille: Antaa tehokkaan ja edullisen alueellisesti oikein kohdistuvan viestintäkanavan ja internet-näkyvyyden palvelujen ja tuotteiden markkinointiin ja myyntiin
  • Edut kuluttajalle: Antaa mahdollisuuden löytää aikaisempaa paremmin paikallisia palveluja ja tuotteita internetistä
  • Edut mediayrityksille: Luo uuden internet-pohjaisen tulonlähteen ja auttaa menestymään median murroksessa

Red Tail Median kehittämä yhteisöllinen paikallispalvelu pk-yrityksille yhdistää yritysviestinnän, karttapalvelun ja palveluhakemiston paikalliseksi internetissä toimivaksi viestintäpalveluksi. Palvelu on ensimmäisenä otettu käyttöön Ilkka-konsernin maakuntalehdissä, Vaasassa ilmestyvässä Pohjalaisessa ja Seinäjoella ilmestyvässä Ilkassa. Palvelu on saanyt erittäin hyvän vastaanoton maakunnan yrittäjien keskuudessa.

Yhteisöllinen paikallispalvelu vastaa moneen tarpeeseen samaan aikaan. ”Pk-yrityksiltä on puuttunut tehokas internetin parhaita ominaisuuksia hyödyntävä viestintäkanava, jolla tavoittaa paikalliset asukkaat ja jonka avulla olla helposti löydettävissä internetissä. Paikallispalvelun avulla kuluttajat löytävät etsimiään paikallisia palveluja ja tuotteita aikaisempaa helpommin  maakunnallisen lehden verkkopalvelussa ja internetin hakupalveluissa. Internetin käyttäjistä 88 % etsii Tilastokeskuksen mukaan tietoa palveluista ja tavaroista”, kertoo Red Tail Median media-asiantuntija Matti Lintulahti.

”Alueelliselle mediayhtiölle paikallispalvelu tuo uuden ansaintamallin ja verkkomediamainonnan ratkaisun, jota myydä oman alueen pk-yrityksille. Tämä antaa mediayhtiöille kilpailukeinon kaapata tällä hetkellä erilaisille hakemistopalveluyrityksille menevästä pk-yritysten markkinointirahasta merkittävän osan itselleen.
Yhteisöllinen paikallispalvelu on esimerkki uudenlaisesta tavasta, miten alueelliset mediayhtiöt pystyvät internetissä yhdistämään alueensa yrityksiä ja kuluttajia toisiinsa ja kasvattamaan verkkomedian mainostuottoja. Tällaisia palveluja mediayhtiöt tarvitsevat lisää pystyäkseen menestymään median murroksessa”, Lintulahti sanoo.

”Alueemme yrittäjät ja kuluttajat ovat ottaneet uuden palvelun erittäin hyvin vastaan. Vaikka palvelu on vasta lanseerattu, se on heti alkanut tuoda yrityksille uusia asiakkaita ja liiketoimintaa. Olemme sitoutuneet yhdessä yrittäjien kanssa kehittämään yhteisöllisestä paikallispalvelusta maakuntiemme parhaan yritysten ja kuluttajien kohtaamispaikan. Paikallinen yhteistyö on erittäin tärkeää tällaisina taloudellisina aikoina”, sanoo Marko Orpana, Ilkka Yhtymän sähköisen liiketoiminnan päällikkö.

Yhteisöllinen paikallispalvelu on löydettävissä www-osoitteista:

http://palvelut.pohjalainen.fi/
http://palvelut.ilkka.fi/

Yhteisöllinen paikallispalvelu on osa Red Tail Median kehittämää lähimediaa, jonka kehitykseen Tekes on myöntänyt lainamuotoista rahoitusta Verso – Vertical Software Solutions -ohjelmassa.

Red Tail Media on yhteisöllisen median tuotantotalo. Sen asiakkaita ovat muun muassa MTV3, Kauppalehti, Uusi Suomi, Hämeen Sanomat, Ilkka-yhtymä, Kiinteistömaailma ja Connected Day.

Lisätietoja antavat:

Matti Lintulahti, partneri, mediakonsultti, Red Tail Media, puh: 050 5712 353
Janne Kujanen, partneri, toimitusjohtaja, Red Tail Media, puh: 040 5155 385
Marko Orpana, sähköisen liiketoiminnan päällikkö, Ilkka-Yhtymä, puh: 050 370 7722
Mari Isbom, teknologia-asiantuntija, Tekes, puh: 010 605 5859, 050 5577 859

Uudistumisen aika

Minulta pyydettiin Ylen uutisille lausuntoa maakuntalehtien internet-palveluiden tilasta. Jonka tietysti annoin. Tässä kuitenkin muutama rivi sen lausunnon taustaksi. Minusta maakuntalehtien on nyt viimeistään mietittävä todella tarkkaan se miten ne valta-asemansa uudistuvilla markkinoilla aikovat säilyttää.

Kysymys ei ole sisällöstä. Kysymys on yhteisöstä ja sen yhteisön palvelemisesta.

Ihmiset käyttävät nettiä enemmän ja enemmän. Se on fakta. Siitä on tullut tiedonhaun, keskinäisviestinnän, vaikuttamisen ja jakamisen väline. Monen muun funktion ohella. Näihin kaikkiin tarpeisiin lehteäkin on perinteisesti käytetty. Maakuntalehdet syntyivät yhteisöjen palveluun. Ne tarjosivat laadukasta sisältöä/tietoa maailman tai paikallisen tason tapahtumista, kanavan aktiiveille (yleisönosatokirjoitukset) ja yrityksille, sekä väylän lukijoille erilaisten paikallisten tapahtumien jakamiseen jne.. Tästä markkinoijat ja mainostaja innostuivat. Maakuntalehti oli/ja on yhdä edelleen osassa kohderyhmää paras kanavan potentiaalisten ostajien luokse.

Verkosta ja mobiilista on kuitenkin tullut jo nyt monissa tapauksissa paikallisen tason tärkein viestintäväline. Sen ovat huomanneet vähitellen myös paikallisen/valtakunnallisen tason mainostajat. Mainostaja menee sinne missä ihmisetkin ovat.

Lehtien on haalittava nämä paikalliset verkkoyhteisöt (niin kuluttajat kuin mainostajatkin) itselleen. Ja nopeasti. Muuten kassaan kilisevän rahan määrä pienenee. Ottajia näille paikallisille verkkoyhteisöille varmasti ilmaantuu. Voisin kuvitella, että esim. valtakunnalliset lehdet, teleoperaattorit, luettelomediat jne. ovat jo zoomaamassa näitä markkinoita. Maakuntalehtien on mietittävä koko homma nyt tosi tarkasti. Pään pistäminen pensaaseen ei auta. Laman jälkeinen mediamarkkina on aivan toinen kuin nyt. Laiskuudella tai odottamisella muutos ei onnistu. Tällä tarkoitan sitä, että näitä yhteisöjä ei onnistuta haalimaan kopioimalla lehti verkkoon tai toimimalla muissa ei-digitaalisissa medoissa opitun mallin mukaan. Tuloksena on sellaisia verkkopalveluita jotka kiinnostavat verkon käyttäjää hyvin vähän. Sekin on vain pakko uskoa.

No mikä sitten neuvoksi? Tammisen sanoin ”on olemassa viisi prinsiippiä”.
1. Muita kenelle teet palveluita. Paikallisille ihmisille, yrityksille yhdityksille ja muille yhteisöille. Niilläkin on verkossa tarpeita, muista se!
2. Ajattele asiakkaan (niin lukijan kuin mainostajankin) hyötyä ja tee palveluita jotka kestävät aikaa. Palvelun tulee olla ihmisen hallittavissa ja antaa aitoa arvoa. Ja ne tulee rakentaa verkon ehdoin. Esimerkkinä nyt sitten vaikkapa meidän Ilkka-yhtymälle tekemämme palveluhakemisto.
3. Organisoi tekeminen digitaalisen median ehdoin. (Ks. seuraavaa prinsiippiä)
4. Kaupallista ja opettele myymään verkkopalveluita. Jos ei viitsitä edes yrittää, niin ei tule tulostakaan. Tämä on yksi suurimmista maakuntalehtien haasteista. Tässä tilassa myynti ei ole vain tilauksien vastaanottamista, vaan myynnin malleja on oikeasti kehitettävä. Sama koskee asiakaspalvelua jne.
5. Karsi kaikki turha sälä pois. Lehtien palveluissa on paljon turhaa tauhkaa ja pölyyntyneitä palveluita, josta kukaan ei ole kiinnostunut

Ja sitten ei muuta kuin hommiin!

Seminaarisamba osa II

Olen kirjoittanut joskus ajat sitten samalla otsikolla seminaareista ja niiden annista. Tänä keväänä minua on pyydetty puhumaan aika monta kertaa. Osaan olen sanonut kyllä ja taas toisiin ei kiitos. Vaikka joskus sanonkin ei, niin siitä huolimatta mielelläni minä estradille astun ja jaan sitä tietämystä mitä vuosien varrella on kauluksenkäänteisiin tarttunut. Yleensä hoidan vielä hommani kelvollisesti; toki välillä vahinkojakin käy. Aina esiintyminen ei mene aivan niin kuin haluaisin, mutta sellaista se elämä on. Aina ei voi onnistua; ei edes joka kerta.

Kevään trendi tuntuu olevan 20min puheenvuoro jossa ajassa pitäisi antaa yleisölle SE JUTTU. Siis tiedätähän SE JUTTU, jonka vuoksi koko semma on tullut ostettua ja jonka idean kanssa olisi sitten kiva kömpiä takaisin konttorille, kääriä hihat ja panna haisemaan. Onhan se mahdollista, mutta vain jos ne kuulijat tietävät jotain entuudestaan. Tämän yhteisöllisen median kohdalla tilanne ei ole näin. SE JUTTU vaatii hieman enemmän aikaa kuin 20 min tai sitten sen, että koko seminaarin sisältö on rakennettu loogisesti yhdeksi kokonaisuudeksi. No näinhän se nyt ei ole. Joku puhuu myyntipuheita, toinen asian vierestä, kolmas on tehnyt presen viisi minuuttia ennen stagelle nousua jne. Tuloksena on kaaottinen kokonaisuus joka jättää kuulijalle vain nipun ”Ameriikan Caseja”, videoita & vilkkuvaloja ja sekalaisia iskulaiuseita. Tuloksena in iltalehtimäinen kakofonia josta aika monesti SE JUTTU jää hakuseen. Etenkin ylenmääräinen jenkki caseiden käyttö nyppii. Toki ne ovat hienoja ja ammattimaisia. Ja toki ne ovat valovuoden edellä meidän kotoisia yritelmiä. En sano etteikö niitä pidä tutkia ja analysoida, mutta siinäkin pitäisi olla jonkin sortin tolkku. Näiden ”jenkkiprojektien” pudjetit kun ovat ovat sen verran rajuja, että harva meillä sellaisia rahoja lyö pöytään. Niiden varassa tuskin mitään uutta veret seisauttavaa täällä saadaan aikaan.

Toisaalta en ole kuullut kenenkään muun valittavan. Olenkohan sittenkin väärässä?

Takaamme verkkopalvelullesi 20% lisää kävijöitä puolessa vuodessa.

css.php