Aihearkisto: Media

Mediayhtiö on palvelutalo

Mediapomot valittavat jälleen kerran. Kauppalehdessä (25.5.) Mikael Pentikäinen povaa mediataloille pitkää taantumaa. Sisällön ilmaisjakelu ei kuulemma voi jatkua. Ja samaa valitusta tässä on kuulutu jo aiemmin.

Mediataloilla on ansaintalogiikka todella hukassa jos ne kaikki ovat tätä samaa mieltä. Sisällön maksullisuudella tai ilmaisuudella ei ole loppupeleissä niin tärkeää roolia kuin mediatalot ajattelevat. Aina joku sitä sisältöä jakaa ilmaiseksi.

Tunnettu historiallinen tosiasia on, että netin tullessa mediatalot kuvittelivat netin olevan vain uusi jakelukanava. Mallit kopioittiin sellaisenaan periteisistä lehtien malleista. Jos joku yritti esittä jotain muuta niin turpiin tuli. Tässä puhun kokemuksesta. Tai sitten netin kuviteltiin olevan samanlainen broadcastingmedia kuin televiso tai radio. Mediatalojen virhe tehtiin jo tässä vaiheessa. Aivot heitettiin nurkkaan ja lopetettiin ajatteleminen. Ja nyt sitten valitetaan.

Netti ei ole media. Se on paikka tai tila, jossa voi toki tehdä myös perinteistä mediaa. Sillä tavoin ei kuitenkaan käytetä netin olemusta tai sen mahdollisuuksia täysimääräisesti hyödyksi. Ja se raha lepää siellä missä mediatalot eivät juuri nyt toimi. Maailmalla on lukuisia esimerkkejä kannattavista nettikonsepteista. Otetaan nyt sitten esim vaikka dogster. Ihan kannattava palvelu. Tai sitten Netby. Kummassakin rahaa tulee sisään. Näissä molemmissa rahaa kanavidaan tupaan ihan kohtuu yksinkertaisilla keinoilla. Oivallusta on kohdistamisessa palveluiden rakenteessa. Jos siis mediatalo alkaa oikeasti miettiä luovaa ja arvoa tuovaa palvelutarjooma markkinoijalle, avaa se varmasti tien uuteen kassavitaan. Vähemmillä kustannuksilla kuin paperissa ja vieläpä niin ettei netti syö paerin tai muun perinnemedian rahoja. Katso vaikka Ilkka-yhtymän palvelut-konseptia.

Tuntuu siltä etteivät meditalot oikein tiedä mikä niiden rooli on. Ne eivät todellakaan ole sisällöntuotajia. Ne ovat palveluyhtiö ja niiden olisi syytä vilkaasti miettiä niitä palveluita joita markkinoijat ja asiakkaat tarvitsevat. Jos mediatalolla on hyvää ja laadukasta sisältöä niin sen merkitys on toimia liimana näiden palveluiden ja niiden käyttäjien välillä. En oikein usko siihen, että sisällön arvo nousisi nykytasosta kovin paljon suuremmaksi vainnka siitä alettaisiinkin hintaa periä . Kokeilla tietysti voi.Mutta samalla voi sitten varautua kävijäkatoon. Ainakin muutaman tietämäni mallin valossa. Sisällön merkitys on kuin onkin sekundäärinen tässä pelissä jota nyt käydään.

Yritykset kuristavat itsensä hengiltä

Juttelin perjantaina erään liikkeenjohdon konsultin kanssa. Hänen asiakkaitaan ovat monet Suomen suuryrityksistä. Jotenkin keskustelumme ajautui siihen millaiset kehitysnäkymät Suomen yrityksillä on. Hän ei kovin ruusuista kuvaa luonut. Hän oli huolissaan erityisesti Suomen suuryritysten kunnosta muutaman vuoden kuluttua.

Hänen mukaansa kaksi tärkeintä syytä huonoihin tulevaisuudennäkymiin ovat heikko sopeutuminen uudentyyppiseen tuote- ja palvelukehitykseen, sekä säästämisen varjolla tehdyt toiminnan leikkaukset. En voi kuin yhtyä tähän huoleen. Yritykset säästävät juuri siellä missä orgaaninen kasvu tapahtuu. Myynti, asiakaspalvelu ja markkinointi ovat yleensä ensimmäisinä lekkauspöydällä, kun säästötoimiin ryhdytään. Se taas vaarantaa kyvyn kasvaa, sillä juuri nämä prosessit takaavat yrityksen kasvun tuotekehitysken ohella. Näiden toimintojen tehostaminen on aina ja kaikissa olosuhteissa perusteltua. Paino on sanalla tehostaminen. Yleensä Suomen yritykset pelkästään säästävät; vaikka puhuvatkin kauniisti tehostamisesta. Kuluja leikataan, mutta jäljelle jäävän rahan käyttö ja toimintatavat pysyvät entisellään. Asemia pyritään vain puolustamaan; tuskin mikään yritys miettii miten kasvu tai yrityksen hyvinvointi taataan myös kehnoissa oloissa. Tämä malli johtaa väistämättä syöksykierteeseen jota on vaikea pysäyttää.

Yksi mahdollisuus on tilanteen udelleenarvointi. Esimerkiksi maakunnallisten medioiden on pakko vastata internetin haasteeseen tavalla tai toisella seuraavien vuosien aikana. Koko median toimintamalli, tuotekehitys, tuote/palveluportfolio tai suunta on syytä miettiä uudestaan. Internettiä tai muuta digitaalista ympäristöä ei voi enää unohtaa. Se on tullut jäädäkseen. Medioiden onni on ollut se, että kotimarkkinan muut potentiaaliset internetin toimijat, kuten teleoperaattorit, valtakunnalliset mediat sekä luetteloyritykset ovat toimineet hyvin samalla tavoin kuin nekin. Entä jos joku niistä muuttaakin toimintatapojaan? Silloin pelataan aivan uutta peliä jossa voittajia on vaikea ennustaa. Varmaa on vain se, että säästämällä pelin häviää varmasti.

Päätöksenteon vaikeus

Olen ollut tekemisissä erilaisten johtajien kanssa neljännesvuosisadan. Se on pitkä aika. Sinä aikana minua on alkanut ärsyttää yksi tyypillisesti suomalaisten johtajien piirre; päämäärätön jahkailu. Asioista tiedetään valtavasti teoriatasolla, mutta varsinaisia päätöksiä ei tunnuta saavan aikaan. Tai niitä ei uskalleta tehdä. Ymmärrän toki, että monet ns. ylemmän keskitason johtajat pelkäävät yrityksen rakenteiden tai yleensä tekemisen tuomia muutoksia valtavasti. Se kun voi heikentää heidän omaa asemaansa merkittävästi. Aiheesta on jopa tutkimukseen perustuvaa tieteellistä näyttöä. (Jos oikein muistan, niin viime numeron Faktassa oli aiheesta pieni juttu.)
Minulla on johtajuudesta hyvin yksinkertainen käsitys. Johtaja tekee päätöksiä. Ja johtajaksi tullaan siitä syystä, että valittu yksilö osaa tehdä päätöksiä epävarmoissakin oloissa ja hyvin rajallisen tiedon varassa. Ja joskus syntyy virhepäätöksiä. Sille ei voi mitään. Ja joskus näistä päätöksistä on myös kannettava ikävääkin vasttuuta. Toisaalta juuri tästä johtajille maksetaan korkeampaa palkkaa, vai mitä?

Miksi kirjoitan tästä asiasta? Tänä päivänä kukaan markkinointijohtaja tai mediayhtiön päätoimittaja ei voi olla enää tietämätön mitä merkitsee sanat sosiaalinen media, yhteisömedia tai yhteisöllinen media. Siitä olen varma. Asiasta tunnutaan olevan jopa innostuneitakin monissa yrityksissä. Mutta silti siirtyminen konkreettisiin tekoihin tuntuu olvevan työn ja tuskan takana. Aiheeseen ei haluta tarttua. Halutaan pitäytyä perinteisissä malleissa, koska ne ovat päättäjän omalta kannalta turvallisia. Ainakin lyhyellä tähtäimellä. Onhan sosiaalinen media asiana uusi ja sillä on toki omat riskinsä. Mutta ne yritykseen kohdistuvat riskit tulevat toteutumaan joka tapauksessa. Jos joku asia ei ole niinkuin sen pitäisi organisaatiossa , se tulee ennemmin tai myöhemmin julki. Se on väistämätöntä. Se ei ole sosiaalisen median vika, vaikka sitä tänään usein käytetäänkin asioiden julkituomisen kanavana. (Tämä sosiaalisen median piirre muuten kuvaa hyvin nykyistä mediaympäristöä; asioista viestiminen ja niiden julkitulo on nyt paljon nopemapaa kuin esim. kymmenen vuotta sitten. Se on ajan kuva, jota monet ns. johtajat eivät tunnu käsittävän.)

Koska tämä päätöksenteko on vaikeaa, annan muutaman konkreettisen ohjeen ja teesin siitä, miten sosiaalisen median asioita kannatta pohtia:

* Digitaalisuuden merkitys kokonaisuudessaan tulee olemaan yrityksille ja medioille valtava haaste ja mahdollisuus. Se tulee väistämättä muuttamaan yritysten rakenteista ja voimasuhteita markkinoilla.

* Yhtesömedia on tullut jäädäkseen. Sitä ei voi/kannata vastustaa. Silötä ei kannata sulkea silmiään. Kuten aikoinaan: Rock´n´Roll is here to stay.

* Yritysten kannattaa avata omaa tuotekehitystään omille asiakkailleen sosiaalisen median avulla. Sama koskee asiakaspalvelua, sisäisiä johtamisvälineitä sekä markkinointia. Juuri nyt näissä kaivataaan nopeita ja rivakoita päätöksiä. Muuten ei kunnian kukko laula.

* Unohda yhteisöllisyyden kohdalla ”one shotit”. Sosiaalinen media on huono paikka markkinointikampanjoille, jotka kestävät kolme kuukautta. Ihmiset suuttuvat jos heitä kohdellaan objekteina ja esim. heidän tekemälleen sisällölle ei anneta sille kuuluvaa kunniaa. Tee heti alkuun komen vuoden ohjelma.

* Vaikka toimitkin pitkäjänteisesti, älä aloita Baabelin tornin rakentamista. Aloita yksinkertaisilla ja edullisilla malleilla. Kehitä ympäristöä vähitellen. Sen asiakkatkin ymmärtävät. Ja toisaalta, oma asemasikaan ei ole vaakalaudalla.

* Brändää yhteisölliset palvelusi kunnolla ja tee niille oikea lanseeraaminen. Käytä luovuutta ja hae markkinalta uutta positiota. Johtajien jahkailun vuoksi pelikentällä on tilaa.

*