Media muuttuu-vai muuttuuko?

Maailmanlopun ennustajia on ollut aina. On helppo sanoa, että nykyisen mediakentän joku/jotkut mediat katoavat esim. seuraavan 10 vuoden kuluessa. Ehkä niin käykin; mutta en ole niin kovin varma siitä. Erilaisten medioiden kyky sietää muutoksia on ollut maailman sivu yllättävän hyvä. Televisio ei tappanyt radioita tai sähköiset mediat paperia. Käsittääkseni ainoa kadonnut (mediaksi jollakin tasolla katsottava) viestintäväline on ollut lennätin. Ja sekin tapahtui vasta aivan muutama vuosi sitten. Ja silloinkin sillä vielä oli muistaakseni kymmeniätuhansia käyttäjiä. Mediat ovat vain sopeutuneet ja muuttaneet olomuotoaan vallitsevien olosuhteiden mukaan. Ne ovat yleensä löytäneet uuden markkinaraon johon niiden formaatti sopii hyvin. Ja siten ne ovat voieneet edelleen palvellla sekä median kuluttajia, että rahan lähdettä, markkinoijaa.

Muutosta on aina johtanut raha; ei niinkään sisältö. Tästä lauseesta saan luultavasti taas kritiikkiä, mutta niin tämä maailma pyörii. Jos raha katoaa, niin mediat panikoivat; kuten juuri nyt on tapahtunut. On päivänselvää, että markkinointiviestintää tehdään tulevaisuudessakin. Se vain tehdään eri tavalla; uusissa kanvaissa ja toivottavasti uudella tavalla. Median on tähän muutokseen sopeuduttava ja jälleen kerran tarjottava markkinoijalle häntä kiinnostavia vaihtoehtoja. On jälleen kerran pakko muuttua. Internet ei mielestäni ole uhka millekkään nykyisistä medioista; vaikka se onkin maalattu ”itse kyöpelinvuoren pääbelsebuubiksi”. Netissä on hyvin tilaa eri medioille. Ja monille muille asioille. Ja nämä ”muut asiat” ovat juuri niitä, joissa median ansainta voi lähteä uuteen nousuun. Se tuo samalla kustannussäästöjä, sillä trasaktiokustannukset ovat netissä hyvin pieniä. Paino- ja jakelukustannukset ovat netin kustannuksiin veraten pirunmoisia kuluautomaatteja. (Ihan noin ajatusleikkinä; mihin hintaan saisin aamun lehden jos tulostaisin sen itse niiltä osin kuin lehden sisältö sattuu kiinnostamaan…? Sivukaneettina: Lintulahden Matti tuossa sanoi, että tätä on kokeiltu Jenkeissä honolla menestyksellä. Silti sitä voisi harkita uudestaan. )

Muutos ei ole medioiden uhka. Se uhka tulee mediayhtiöiden sisältä. Jos poterot on kavettu ja niissä on päätetty pysyä, se tuo tullessaan vain median omia sankarivainajia. Muutoksen panssarivaunut kyllä ajavat yli ja jauhavat poterot ja niiden asukit muusiksi. Ja ihan turhaan. Olen pirun huolissani luovuuden, näkemyksellisyyden ja rohkeuden puutteesta jota mediatalojen käytävillä aina välillä vilahtaa. Toki ymmärrän, että esim. rohkeuden syö mystinen lyhenne YT. Mutta silti; tekemättömyys se vain pahentaa asiaa. Vanha viisaus siitä, että pakkasella ei kannata pissiä omiin villahousuihin, pitää edelleen paikkansa. Se lämmittää vain vähän aikaa.

Kyllä marrkinoijilla rahaa on. Ongelma on vain siinä, että laman tuloksena he eivät enää usko vahoihin juttuihin. Jos medialla on jotkain uutta, mielenkiinoista, oikeasti mitattavaa ja mukaansatempaavaa tarjolla, niin olen varma siitä, että rahaakin löytyy.

Onko Internet lehtitaloille yhdentekevä häirikkö?

Roularta Media Groupin toimitusjohtaja Rik De Nolfin haastattelu oli viime torstain (18.6.09) Kauppalehdessä. Hänen mukaansa lehtitalot eivät tule tekemään koskaan rahaa netissä. Hänen mukaansa nettimainonnan volyymi on saavuttanut lakipisteensä eikä kasva enää olennaisesti.

Jäin jälleen hämmästelemään sitä yksioikoisuutta jolla koko nettiä katsotaan.

Perinteisen median tärkein tulonlähde ovat olleet mainostajat, jota ovat tarvinneet mediaa markkinoinnin yhden osan, eli markkinointiviestinnän tekemiseen. Mediat kuten, lehdet tv jne. ovat toimineet tukialustana tälle viestinälle. Niiden avulla markkinointiviestiä on kannettu joka niemeen ja notkelmaan. Rik De Nolfin olisi syytä muistaa tämä perusasia kun hän puhuu netistä ja sen käytöstä. Netti ei ole samanlainen media kuin esim. lehdet. Se on tila tai paikka, jossa manonta on vain yksi osa kokonaisuutta. Ja juuri tämä tilamaisuus tekee netistä mediataloille pelottavan. Entinen lehtimainostaja voi, kuten myös Rik De Nolf oon huomannut, siirtyä kokonaan tekemään manontaa osana laajempaa markkinointiprosessia netissä. Integroidut markkinointikampanjat kun ovat yleensä osa näitä. Mihin silloin mainostaja tarvitsee koko mediataloa?

Syytös mainonna tehottomuudesta netissä on myös huvittava. Netti, toisin kuin monet broadcastmediat, on hyvin tarkasti analysoitavissa. Se näyttää armottomasti mainonnan tehon. Monet perinnemediat myyvät omaa tehoaan paljon arveluttavammin keinoin. Niiden tehoa voi vain arvailla, jos oikein rehellisiä ollaan. Hän myös pitää nettiä medialle myynti- ja tutkimusvälineenä joka on aivan sama syy miksi monet markkinoijista on entistä enemmän kiinnostunut netistä. Myyntiähän markkinoijat ovat tekemässä vai kuinka?

Mielestäni lehtitalot eivät tule elämään perinteisen markkinointiviestinnän välittämisellä enää kovin pitkään. Eivät perinteisellä puolella tai netissä. Perinteinen viestinnän middlemanin rooli on katoavaa kansanperinnettä. Tärkeämmäksi nousevat relevantit palvelut ihmisille ja heitä tavoitteleville yrityksille. Palveluita on tehtävä molempiin suuntiin. Lehdet ovat hankkineet itselleen suoramarkkinoinnin kautta markkinoijia kiinnostavan asiakasrekisterin. Nyt se sama temppu on tehtävä netissä.

Median väärä diagnoosi ja väärä pelastuskeino

Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen povaa medialle pitkää taantumaa (KL 25.5.2009). Media on murroksessa, joka muuttaa viestintäalan liiketoimintaympäristöä ja kannattavan liiketoiminnan tekemisen pelisääntöjä. Tämän Pentikäinen vielä kuvaa oikein, mutta sen jälkeen Sanoma Newsin johtajan diagnoosi menee pieleen.

Pentikäisen mukaan myrskyn ensisijaisena syynä on sisältöjen siirtyminen verkkoon ja kuluttajien totuttaminen ilmaiseen nettisisältöön. Pelastuksena tähän Pentikäinen näkee sisällön verkkojakelun rajoittamista ja erilaisten maksujen perimistä netissä julkaistavalta sisällöltä.

Väärä diagnoosi ja väärä pelastusrengas, joka ei tule pelastamaan printtimedian liiketoimintaa. Vaikka Pentikäisen logiikassa on osa totuutta, printtimedian vaikeuksien perussyy on laajempi.

Median kulutuksessa on siirrytty merkittävään sisältöjen ylitarjontaan, sisältöjen tuotannon ja jakelun nopeaan halpenemiseen ja sen myötä median kuluttajien muuttumiseen sisältöjen tuottajiksi. Yhä harvemmat kuluttajat tyytyvät massoille suunnattuihin mediatuotteisiin. Sen sijaan he poimivat sisältöjen ylitarjonnasta ne mediat, jotka pystyvät täyttämään omat aika tarkasti rajatut kiinnostuksen kohteet.

Tällaisia ovat oman kiinnostuksen mukaiset radio-ohjelmat, tv-ohjelmat, erikoisaikakauslehdet, erikoissanomalehdet, paikallismediat ja internetin yhteisöt, joista ollaan edelleen valmiit myös maksamaan. Yleisaikakauslehdet, iltapäivälehdet ja kaikkea kaikille tarjoavat sanomalehdet ovat kuluttajille yhä vähemmän kiinnostavia ja hyötyynsä nähden liian kalliita.

Mediayhtiöllä on mediakulutuksen muutoksesta huolimatta kuluttajien huomio näpeissä. Merkittävämpi ja pelottavampi muutos onkin tapahtumassa markkinointiviestinnässä, jossa mediayhtiöt ovat monin paikoin menettäneet monopoliaseman yrittäjien ja kuluttajien yhdistämisessä toisiinsa.

Tänään moderneilla yrittäjillä on uusia tehokkaiksi osoittautuneita keinoja tavoittaa asiakkaansa verkossa ja mobiilissa toimivien erilaisten välittäjien kautta tai itse suoraan, jolloin markkinointipanostukset siirtyvät mediayhtiöiltä muille toimijoille. Yhä useammat yritykset ovat alkaneet toimia näin ja vähentäneet markkinointia mediayhtiöiden, erityisesti printtimedian välityksellä.

Pentikäisen ja muiden mediajohtajien tulisikin innovoida aivan uudenlaisia tapoja ja liiketoiminnan alueita, joilla yhdistää yrittäjät ja kuluttajat toisiinsa lisäten yrittäjien myyntiä ja auttaen kuluttajia löytämään etsimänsä, tarvitsemansa ja haluamansa.

Yrityksiä ja kokeiluja journalistisen sisällön maksullisuudelle verkossa tarvitaan, mutta median murroksen todelliset syyt ja seuraukset pitää ensin ymmärtää oikein, jotta voidaan innovoida uudet menestystekijät.

Tämä kirjoitus on julkaistu Kauppalehden Debatti-palstalla 28.5.2009 sivulla 13.

Takaamme verkkopalvelullesi 20% lisää kävijöitä puolessa vuodessa.

css.php